Porkkanakakkutaistelu- Round 1

Suurena tavoitteena on saada leivottua samanlaista porkkanakakkua ku Häggmanilta saa:P Ja tässä on yritys nro1 taistelussa minä vastaan porkkanakakku:

Ohje on RuokaPirkasta nro 47-48/19.11.2009.

Arton porkkanakakku

5-7 porkkanaa
3 kananmunaa
3 dl sokeria
1 ½ dl öljyä
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta

kuorrutus
50 g rasvaseosta (esim. oivariini)
1 rs maustamatonta tuorejuustoa
1 ½ dl tomusokeria
1 tl vanilliinisokeria

Kuori ja raasta porkkanat, vaahdota munat ja sokeri, lisää öljy ja porkkanaraaste vaahtoon, sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa n. 50 min. Kumoa hieman jäähtyneenä. Sulata rasva kuorrutusta varten ja sekoita joukkoon muut aineet. Koristele pähkinärouheella.

Laitoin vanilliinisokerin tilalla aitoa vaniljasokeria. Päälle tuli mantelirouhetta. Päätelmä: Ensimmäisellä yrityksellä ei tullu saman makusta ku konditoriosta (yllättäen:) Pohja oli kosteampaa ja täyte ei ollu samalla lailla "kreemimäistä" Eli kehittelemistä riittää.. Mutta hyvää oli silti:P

Netta tirkisteli takapihalle tuosa yhtenä päivänä. Mistä huomaa, että on tyttökoira? No hienostuneesta tassusta tietenki! :D

"Ai sää kuvaat taas.. Saisko niinku rauhasa kyylätä?"

Kukahan niistä mun käsitöistä jaksas ottaa kuvat? Kuvaamisinnostusta latistaa vähän, että siitä palmikkokeepistä ei loppujen lopuksi tullukkaan semmonen ko luulin. Mutta kai siitä jonkulaisen kuvan saa:/ Tuskin tulee käytettyä kauhiasti, mutta en kyllä ala purkaan! Eipä siitä langasta muutakaan vihti tehä, kun oli niin karkiaa.

Ens viikonloppuna on jälleen tekemistä kun maailmancupit näkyy. Tai ois kyllä tärkiämpääki tekemistä eli saksan tenttiin lukemista, mutta jotenki luulen, että telkkari, sohvatuoli ja käsityö vie voiton... Ainaki kisojen ajaksi:)

Maailmancup-viikonloppu

Kohta alkaa jännittäminen! Maailmancup alkaa ihan just Norjan Beitostölenistä. Erityisesti jännä nähä minkälaisesa iskusa Aikku on.

Pääseekö Aikku tulettaan?!

Aurinkokin alko paistaan täällä Turussa, vaikka tunti sitte sato vielä vettä. Toivottavasti paistaa vielä kisojen jälkeenki, niin voi kehittää jotain ulkoaktiviteettia. Kisoja kahtellesa onki hyvä ottaa neulomus kätösiin ja saada töitä eteenpäin. Kyllä, kaksi työtä puikoilla.. En malttanu olla alottamatta toista työtä tunikaliivin lisäksi, kun pintaneule alko vähä kyllästyttään. Mutta takakappale on jo valmis!

Halpa sängynpääty

Ruotsiin asti piti mennä, että löyty päiväpeittoon sopiva kangas sängynpäätyyn! Kangas makso alle 10€ ja siitä jäiki pieni pala käytettäväksi johonki muuhun. Kangas on pingotettu nuppineuloilla 100*120cm kokoiseen styroksilevyyn.

Netta päiväunipaikallaan. Mun rinssessa ei oikeen tykkää poseerata kameroille.. Kirahvi-pehmolelu oli paljo helpompi asetella tuohon tyynyn päälle kameraan päin:)

"No okei, mutta sitte vaan yks kuva!!" Ja tulihan se hieno poseeraus sieltä:)

Valmista on neulomisrintamallakin (mm. Mario-myssy, toiset palmikkolapaset ja palmikkokeeppi mambosta, mutta niistä kuvia myöhemmin). Ja tietysti piti heti saada uus väkerrys puikoille; ohje valkoiseen tunikaliiviin on joskus tulostettu Novitan sivuilta, kun mulla oli tunnukset sinne parin viikon tutustumisajan. En tiiä misä lehesä ohje on alunperin ollut. Lankana on Novitan Saana.

Heja Sverige!

Sain täydennystä Ruotsin kuviin matkaseuralaiselta, joten oli enemmän materiaalia, mistä valita parhaat tänne:)

Menomatkalla laivalla esiinty Deep Insight ja mää tykkäsin 8) Kuvakin on kovin rock!

Aamulla piti herätä ennen sian pierua, eli LIIAN aikasin, ja laahustettiin matkalaukkujen kans LIIAN pitkä matka Gamla Staniin. Ensimmäinen eteen sattunu kahvila sai kelvata ja mentiin hyvin pirteinä sisään.. Normaalilla ruokavaliolla elävät matkaseuralaiset sai kahvilan laajasta valikoimasta täytettyä patonkia ja sämpylää. Minä sain tyytyä salaattiin hedelmillä höystettynä. No, kyllä sillä vähä aikaa pärjäs, kun sai pari kuppia ihanaa lämmintä teetä kyytipojaksi.

Harmi kun ei ehitty kierrellä kovin paljo Gamla Stania, vaikka oltiin 3 kokonaista päivää Ruotsin puolella. Aika vaan kulu aika hyvin keskustassa shoppaillessa;)

Ruotsin kuuluisuus: kladdkaka
Kuva on kaverin lautasesta, koska tätäkään mää en pystyny syömään. Onneksi oli herkullisia maidottomiakin vaihtoehtoja:P Ja teelaaduissa oli valinnanvaraa, toisin ku Suomessa.Käytiin myös Uppsalasa, kun kaveri on opiskellu sielä pari vuotta sitten. Tässä on Uppsalan yliopiston päärakennuksen sisäänkäynti. Jotain ihan muuta ku Turun yliopiston päärakennus kokonaisuudessaan...
Uppsalan kaupunkia sillalta kuvattuna. Tosi kaunis kaupunki, kesällä kuulemma vielä kauniimpi. Sattu vaan vähän synkkä ilma. Onneksi ei jaksanu kumminkaan sataa, niin pystyttiin kierteleen kaupunkia muutama tunti. Kierroksen jälkeen lähettiin takasi Tukholmaan.

Käsitöitä on valmistunu, jopa pari ufoa oon saanu pois puikoilta. Jee! Pitäs vaan ottaa kuvat niistä. Osa valmistuneista menee joululahjaksi, joten niistä voin laittaa kuvat tänne vasta joulun jälkeen.. Sshhh!

Pienen pieniä sukkia ja lapasia

Vauvan punaiset sukat
Ohje: jostain vanhasta Suuri Käsityölehdestä (en just nyt löytäny sitä lehteä..)
Lanka: veto-lanka, punainen ja harmaa (jämä mummun tekemistä lapasista)
Koko: varren pituus 19cm, terän pituus n.10cm
Puikot: 2½mm

Nämä sukat oon tehny jo monta vuotta sitten, mutta vieläkään niille ei ole syntynyt uutta omistajaa. Toivottavasti kaverille putkahtaa tyttövauva maailmaan joulukuussa, niin nämäkin sukat pääsisivät käyttöön. Voihan niitä tietysti poikavauvakin käyttää.. ainakin jouluna:)

Pikkulapsen pitkät sukat
Koko: pikkuvauva (varren pituus 13cm, terän pituus n.10cm)
Lanka: Novita Nalle syksy
puikot: 3mm
P.S. Näitten pitäs kuulemma pysyä vauvojen vilkkaissa jaloissa:)

Pienet Lapaset
Ohje: 40 silmukalla omasta päästä
Koko: pituus 8cm, lapaset yhdessä 70cm pitkällä virkatulla nauhalla
Lanka: Novita Nalle syksy
puikot: 3mm

Tämän setin tein jämälangasta, jonka väri sopii sekä tyttövauvalle että poikavauvalle. Lapaset on kiinni toisissaan virkatulla nauhalla, niin ei mee kaveri hukkaan:) Raidat ei passannu kohalleen lapasisa eikä sukisa, mutta ei mun mielestä haittaa ollenkaan. Pääasia, että lämmittää!

Valokuvaamisesa on vielä parannettavaa, kun ei tahtonu millään tarkentaa siihen, mihin halusin.. No, onneksi nuo pari viimestä kuvaa onnistu paremmin. Aurinkokin pilkahti, niin sai luonnonvalosa otettua tänään kuvia. Salamavalo kun tahtoo vääristää värejä:(

Nyt pitäs painua kuntosalille rehkimään. Niska-hartiaseutu onki jo kiitettävästi jumisa lukemisesta ja neulomisesta.. Mutta ensimmäinen joululahja on jo kohta valmis! Jipii! Sitten vaan kuvien otto ja saa alkaa rapisteleen lahjapapereita:D

Lukemisten välissä

Tämän pitsiliinan virkkasin mummulle joululahjaksi joskus kolmisen vuotta sitten. Se on tehty valkoisesta kalastajalangasta. Ohjeen löysin jostain 90-luvun Kauneimmat käsityöt lehdestä, mutta menin tietysti palauttamaan lehden, enkä enää muistanut vuosikertaa tai lehden numeroa.. Ois pitäny kopioida malli, kun haluaisin tehdä samanlaisen ihtelleni. Kuvio on niin ihana! Kun liina oli valmis, mietein, että eipä tästä tullukkaan yhtään semmonen ko kuvasa. Mutta kastelun ja pingotuksen jälkeen liina näyttää aivan lumihiutaleelta! Ja on myös pysynyt sellaisena nämä vuodet. Ensin siis ajattelin liinan joululiinaksi, mutta mummulla se pysyy tv-tasolla kesät talvet:) Ja mikäs siinä, kun pääsen joka vierailulla ihastelemaan sitä! Ei auta ku joskus mennä kirjastoon ja ottaa projektiksi kahlata läpi kaikki 90-luvun Kauneimmat käsityöt:/ Odotan sitä innolla.. No, pitäpä sitä ei tekis kauniiden käsitöiden eteen, kunhan vain ois yks ylimääränen vuorokausi!

Kuvat on vähän huonoja, kun ne on otettu loisteputkivalaistuksessa. Ilma ei ollu sopiva ulkokuvailuun.. Mutta ehkä näistä vähän näkee mallia.

Tästä liinasta yllättäen juontaa juurensa myös blogini nimi:) Tämä pohja minulla on ollut sen kolmisen vuotta, mutta en ole vain aikaisemmin aloittanut kirjoittamista. Kun mietin blogin nimeä, olin juuri tehnyt tämän liinan ja toisen ananaskuvioisen. (Ananaskuvioon en ihastunut yhtään niin paljon, joten sitä kuviota tuskin enää alan virkkaamaan.) Blogipohjan teon aikoihin luin oikeustiedettä avoimessa yliopistossa ja muistin, että nimi Pitsiliina oli myös ensi kosketukseni oikeustieteeseen. Kävin yläasteella lakitiedon kurssin ja ensimmäisillä tunneilla orientoiduimme siihen, mitä laeilla yleensäkin säädellään. Helpoin esimerkki on tietysti nimilaki. Selasimme sanomalehtiä ja kävimme läpi ilmoituksia kastetuista lapsista ja mieteimme, mitkä nimet ovat sopivia ja millä perusteella vanhemmat ovat saaneet laittaa lapselleen esim. ulkomaalaisen nimen. Minulle sattuneessa sanomalehdessä oli kastettu Pitsiliina-niminen tyttö. Silloin ajattelin, että onpa kaunis nimi. Ja myöhemmin kastoin blogini tämän tytön mukaan:)